"--There's a cave on the hills, In the woods not so far away --"
from: Blood By Sonata Artica

maanantai 27. heinäkuuta 2015

Ookami ja monikulttuurisuus

(Kuka arvasi että avaudun tästäkin? Tassua ylös!)

Kansanedustaja Olli Immonen kuvitteli ilmeisesti puhuvansa koko suomen puolesta, tai ainakin suurimman osan, kun päivitti facebookin statustaan. Ja taas lentää tonnikaupalla kuraa persujen niskaan. Ja minuahan ei muu ilahduta politiikassa kuin se että persut (tai kristilliset) kömmäävät komiasti.

Ja näin päästäänkin tämänkertaisee aiheeseen, eli monikulttuurisuuteen Suomenssa, mikä tuntuu olevan Immosen pahin painajainen. Monet lehdet , kuten MTV 3 uutiset ovat kalunneet juttua jo pari päivää.
(http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kansanedustajalta-raju-purkaus-taistelemme-monikulttuurista-painajaista-vastaan/5238894)

Immonen kirjoittaa mm. näin:

– Tämä inhottava kupla, jossa vihollisemme elävät, tulee pian rikkoutumaan miljoonaksi pieneksi palaksi.

– Nämä ovat ne päivät, jotka jättävät jäljen kansakuntamme tulevaisuuteen. Minulla on vahva usko kanssataistelijoihin. Me tulemme taistelemaan loppuun saakka kotimaamme ja yhden aidon suomalaisen kansakunnan puolesta. Voitto tulee olemaan meidän.

Keihin kanssataistelijoihin? Se päivä kun / jos monikulttuurisuus poistuu Suomesta on surun ja tappion päivä. Se osa, mikä värittää Suomen normaalisti harmaata katukuvaa katoaa kokonaan, ei enää etnisiä kauppoja tai tuotteita piristämässä harmaata arkeamme täällä kylmässä pohjoisessa.

En minä halua taistella monikulttuurisuutta vastaan vaan sen puolesta. Monikulttuurisuus ei ole uhka vaan mahdollisuus. Monikulttuurisuus ei ole kupla mikä pitäisi rikkoa, sitä pitäisi kunnioittaa osana Suomalaisuutta. Se ei ole vihollinen, vaan toisesta maasta tullut sielunsisar.

Immonen, suurin osa Suomalaisista ei ole kanssataistelijasi, vaan osa sitä joukkoa joka asettuu sinua ja persuja vastaan.

Immosen kannanottoa seuranneessa myrskyssä on myös ihmetelty, täyttyykö tässä valtionpetoksen valmistelun tuntomerkit. Wikipedia määrittelee asian seuraavasti:

"Valtiopetoksen valmistelu on rikos, jossa ryhdytään valtiopetoksen tekemiseksi yhteydenpitoon vieraan vallan tai sen asiamiehen kanssa, hankitaan aseita, ampumatarvikkeita tai muita vastaavia esineitä, koulutetaan ihmisiä aseiden käyttöön taikka kootaan tai varustetaan väkeä. Myös sellainen henkilö, joka perustaa yhteenliittymän valtiosäännön väkivaltaiseksi muuttamiseksi, toimii siinä johtavassa asemassa tai, tietoisena yhteenliittymän tarkoituksesta, antaa sille merkittävää taloudellista tukea, syyllistyy valtiopetoksen valmisteluun. Rangaistus on 4 kuukaudesta 4 vuoteen vankeutta."

Sanakirja puolestaan selventää asiaa näin:

"petos: pettäminen, petollinen teko, petkutus, huijaus; oik. jnk erehdyttäminen hyötymis- t. vahingoittamistarkoituksessa niin, että teon kohteelle koituu
taloudellista vahinkoa. Itsepetos. Maan-, valtiopetos. Veropetos. Syyllistyi varkauksiin ja petoksiin. Houkutella jku petoksella tekemään jtak."

Näihin selvennyksiin tutustuessani houdun toteamaan, että Immosen toiminta ei vielä täytä näitä meriittejä, ennemmin häntä tässä pitäisi syyttää " kansan kiihottamisesta väkivaltaan maahanmuuttajia vastaan." Ne meriitit Immonen täyttää leikiten.

Olen tästä jo paasannut täällä jo kyllästymiseen asti siitä, että olen avoin kaikelle uudelle elämän kaikilta osa-alueita, maahanmuuttajat eivät minua häiritse ja osa ystävistäni kulkee sateenkaarilipun alla ja olen ylpeä heistä koska he uskaltavat olla rehellisiä itselleen eivätkä häpeä sitä mitä ovat.

Erillaisuudessa, oli se missä muodossa tahansa, ei ole inhottavaa. Siitä ei ole myöskään pakko pitää, mutta sen voi sietää ja pitää leipäläpensä kiinni jotta ei vaikuta täydeltä idiootilta, mielipiteensä saa toki sanoa (tai kirjoittaa), kunhan olet kohtelias ja asiallinen, siitä ei hermostuta valtiollisella tasollakaan.

Ookami, kiittää, kumartaa ja toivoo parempaa huomista ~

maanantai 20. heinäkuuta 2015

Ookamin kesätouhuja


Eipä taaskaan ole paljoa kerrottavaa; kesätöissä on nyt alkanut kolmas viikko, pari viikkoa vielä jäljellä.

Katselin (taas ) kaikki poliisi-opisto elokuvat männä viikolla. Viihdyttävää oli, omia suosikkeja on Jones ja Hightower. :)

Islan parvekeulkoilut sujuu jo hienosti, olisi joka kerta änkemässä matkaan kun erehtyy edes lähestymään ovea.

Parvekkeen alla asuva siiliperhe on saanut lisäystä. Vähän aikaa sitten (myöhään illalla) kuusi pientä neulatyynyä taapersi kovaa vauhtia ison emosiilin perässä. Kuvia tapauksesta en saanut, en ehtinyt noutaa kameraa.

Ookami kiittää, kuittaa ja pahoittelee lyhyttä tekstiä ~

torstai 9. heinäkuuta 2015

Ookamin pienoinen pettymys

Pääsykokeista tuli vihdoinkin tietoa, tällä kertaa kolmea pistettä vaille, että olisi päässyt edes jonoon... *kiroilua* Noh, uusi yritys ensi vuonna.

Siivousuraka kotikolo alueella on jo ollut viikon verran ja polvet kiittelee rappusilla ravaamisesta. Vähän päälle neljä viikkoa vielä jäljellä mutten valita, tuleepahan hyötyliikuntaa.

Sain myös goodreadsin lukuhaasteen suoritettua tälle vuodelle. ('lupasin' lukea 20 kirjaa vuoden aikana kun liityin helmikuussa sivustolle, hupsista) Noh, tästä jatketaan ja nostetaan määrä ensi vuodelle sitten. Ehkä parasta tuolla sivustolla on se, että sieltä näkee helposti oman edistymisensä, sekä sivuissa että kirjojen  määrässä. Kyllä siellä myös ehdotetaan kirjoja sen perusteella mitä olet lukenut, mutta toistaiseksi en ole törmännyt mihinkään kiinnostavan oloiseen.

Yksi iloisesti yllättänyt kirja (taas kerran alelaarista) on 'Outolintu' , luin sen parissa päivässä ja sarjan toinen osa odottelee hyllyssä vuoroaan.

Pelailut on jäänyt vähemmälle kesän lämmetessä, mutta tällä hetkellä pleikkari kolmosella on menossa 'Drake's fortune' so far so good, mutta voisiko joku selittää miten natsisaksalainen sukellusvene on päätynyt Perun sisämaahan asti? -_-'... Nintendolla on puolestaan menossa 'Pokemon : Omega Ruby'n uudelleen peluu ND3:sella ja 'War for cybertron' NDS:llä.

Ookami kiittää ja kuittaa ~

keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Ookami lukee sarjakuvaa: Habibi


Tästä on jo jonkin aikaa mutta vasta nyt sain blogitekstin aikaiseksi. Tämä(kään) ei muuten olisi omistuksessani, ellei kirjakauppa olisi myynyt sitä alekorissa, mutta asiaan:

Tämä päälle 600-sivuinen eepos, Habibi , on julkaistu ensimäisen kerran vuonna 2011, tekijä on Craig Thompson.

Parin ensimmäisen luvun aikana tarina tuntuu katkonaiselta, tarina pomppii edestakaisin ilman sen kummenpia varoituksia tai selityjsiä. Kolmannesta luvusta eteenpäin tarina kuitenkin nivoutuu upeasti yhteen. Edes raamattu tai Koraaniviitteet eivät häiritse minunlaistani kirkosta eronnutta pakanaa. Piirtojälki on sivusta toiseen yhdenmukainen, jopa kaunis sarjakuvan raaimmissakin kohtauksissa.

Kaiken kaikkiaan upeasti kuvailtu tarina, uskonnollisista viittauksista huolimatta. Ookami antaa 8/10, suosittelen lämpimästi.

Ookami kiittää ja kumartaa ~