"--There's a cave on the hills, In the woods not so far away --"
from: Blood By Sonata Artica

torstai 12. maaliskuuta 2015

Ookami puhuu opiskelusta


Varoitus: Teksi sisältää paikoin ala- arvoista kieltä, capsin pahoinpitelyä ja erittäin sarkastisia lausahduksia.

Jaha, saivat taas kerran arkadianmäen apinat _erittäin_ hienon idean. Toisen asteen koulutukseen ei saa toistamiseen opintotukea, jos on jo aiemmin sellaisen käynyt. Eli JOS ET HETI TIEDÄ ESITEININÄ, MIKSI HALUAT ISONA, OLET ERITTÄIN EPÄONISTUNUT IHMINEN JA SINUA RANGAISTAAN OPPIMISHALUSI TAKIA / URAVAIHDOKSEN TAKIA!!!

Minä en tiennyt silloin 16-vuotiaana pentuna mit haluan olla isona. (siis sen lisäksi että halusin opiskella historiaa Oulussa), joten lähdin lukioon ja vaihdoin melkein kätelyssä opiskelun nelivuotiseksi. En tiennyt vielä senkään jälkeen, joten vietin 'sapattivuoden' Joutsenossa, kun en päässyt Oulun pääsykokeista läpi. Sen jälkeen olin "Työvalmennuksessa" museolla ja kahvilassa kun Oulussa ei vieläkään tärpännyt.

Tärpännyt ei silloinkaan, joten (työkkärin painostamana) menin Lappialle opiskelemaan itseni matkailuvirkailijaksi. (Suuri virhe! Elämäni pahimmat kaksi vuotta!). Silloinkaan ei vielä tärpännyt, joten olen elellyt tuilla männä vuoden lähetellen työhakemuksia (joista on tullut... jos on tullut vastaus; et pääse, lol...) Taas luen Oulun yliopiston pääsykoekirjoja, ja muualle en hae.

Myönnetään, että on sellaisiakin olentoja olemassa, jotka käyvät vaan tutkintoa tutkinnon perään, elelevät opintotuilla ja eivät sitten kuitenkaan tee päivääkään töitä vaan lähetevät opiskelemaan seuraavaa ilman minkäänlaista aikomusta tehdä senkään alan töitä.

Sellainen siipeily ei hyödytä ketään, ja syö paikkoja uusilta opiskelijoilta, ketkä oikeasti haluaisivat valmistua ja työskennellä alalla mutta eivät sitten näiden siipeilijöiden takia pääse sisään. Itse podin niin huonoa omaatuntuo Lappian vuosina, koska en pitänyt alasta pätkääkään, ja silti istuin siellä ja nostin opintotukea.

En voinut jättää kesken, koska sitten minulla ei olisi ollut minkäänlaisia tuloja, eikä oikeutta kelan päivärahaan. Purin siis huulen verille ja siedin sen pashan suomalaisella sisulla. Onneksi toinen vuosi oli enimmäkseen työssäoppimista, joten ei tarvinnut paljoa koululla aikaa kuluttaa.

Nyt te apinat, jotka painoitte Jaa- nappia; Väitättekö tosissaan, että tiesitte jo ylä-asteelle siirryttäessä, miten haluatte loppuelämänne viettää?

Jos joku teistä muka tiesi, uskallan väittää että ette ole kokeneet lainkaan _oikeaa_ elämää, vaan elelleet koko nuoruutenne vanhempienne siiven alla 'Mamma/pappa betalar'-meiningillä ja päässeet vain ja ainoastaan paikkoihin sukunimenne ansiosta, ette omilla meriiteillä.

Tuskin edes olette ikinä käyneet oikeissa töissä ja jos olette, niin taas kerran vanhempien meriiteillä suoraan johtotehtäviin, ei tavallisen duunarin kenkiin. Te ette tiedä mitään normaalin suomalaisen työläisen elämästä. Tuskin olette edes ikinä poistuneet kehä kolmosen turvarenkaan sisältä, mutta kaukomaat on ravattu melkein puhki.

Yksi hyvä tästäkin kohusta, tiedän keitä _EN_ tule äänestämään.
Taas saa olla ylpeä suomalaisuudestaan.... kyllä ei näin....

Ookami kiittää ja kuittaa...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ookami arvostaa viestiäsi. Turvallisuussyistä tarkistan viestisi ennen niiden julkaisua.