"--There's a cave on the hills, In the woods not so far away --"
from: Blood By Sonata Artica

sunnuntai 24. elokuuta 2014

Ookami muistelee...

lastenohjelmia.

Nyt kun elämä on taas hiukan normalisoitunut viime merkinnän jälkeen aloitin taas blogin näpyttelyn. Tällä kertaa kirjustan siitä mitä lastenohjelmia / piirrettyjä tuli katsottua, ennen ja nykyäänkin.

Ensimäisenä mieleen tulee tietysti muumit, smurffit, barbababat, Tohtori Sykerö, Prätkähiiret, spiderman, Scooby Doo, Alfred Quack,Nikke Knakkerton, Batman, Komisario Gadget, Vili McViever (sp?), Vili Vilperi,TNMT, Aanimaaniset ja alkuperäinen My Little Pony. (Uusi versio...menettelee....)Buu-clubeniakin tuli katsottua ennen koulun alkua. Siitä en muista muuta kuin Trillingar- nimisen sarjan. Tuli myös katsottua kaikki mahdolliset "Olipa kerran..." sarjan osat, mutta niistä meni maku uuden dupin jälkeen.

Jouluisin katson vieläkin Joulupukin kuuman linjan, Joulupukin ja noitarummun sekä Lumiukon. The feels....

Dineytä en muksuna niin paljon kattonut, köyhällä ei ollut varaa omiin, saati sitten vuokrahintoihin ärrältä. Vanhemmalla iällä aloin sitten keräämään Disneyn klassikoita ja sarja on melkein täysi. Alkupää on melkoista reikäjuustoa... Disney suosikkeihin kuuluu Leijonakuningas, Hiidenpata, Tangled ja Frozen. Disneussä parasta on juurikin ne laulut, sitten tarina ja piirrosjälki.

Pikku Kakkosen ohjelmat olivat silloin parhautta, harmi vain että ne ovat sulautuneet yhdeksi isoksi massaksi. Ainoat mitä muistan niiltä ajoilta on Räppärit, Isoveli ja pikkuveli, kanan muna, Hupsismiehet, simon taikateltta, Taikuri Luttinen ja Pelle Hermanni.

Sitten tuli manga/animebuumi, joka teki pysyvän pesän Ookamin mieleen. Hyllystä löytyy melkein kaikki studio Ghilblin tuotokset jotka ovat rantautuneet Suomeen, kuten myös Naruton 1-4 boxi, Fruits basket, Basilisk, Ragnarök sekä Trinity blood. Että ne osaavatkin tehdä elokuvat hyvin.<3 Niissä parasta on liioitellut ilmeet ja eleet, sekä tarina, jossa melkein aina mennää mystiikan ja yliluonnollisuuden puolelle, Ookami's seal of aproval.

Viime viikolla löysin kirpparilta sellaisen sarjan boxin, minkä olin jo kokonaan unohtanut, well hello there, cartoon - Asterix....<3 Viel kun löytäisi Lucky Luket samalla tavalla... Kaikki Tintin seikkailut on jo. (kiitos Lidl...)

Joitain sarjoja olen katsonut vanhemmallakin iällä vain huomatakseni kuinka _karseat_ suomidupit niissä on.... T_T  Ainoa poikkeus on muumit ja Prätkähiiret. HANAT AUKI!!!

Ja nyt, rakkaat lukijat (jos teitä siellä on) mitä itse muistatte telsusta katsoneenne vaahtosammuttimen kokoisena? Miltä se sarja vaikuttaa nyt vanhemmalla iällä? Löytyykö vielä samaa ihanuutta kui joskus silloin vai onko maaginen taika kadonnut ja sen takaa löytyy jotain karseaa jota et muksuna sitten tajunnut? Kommentoikaa alle, kiitos.

Ookami kiittää ja kuittaa ~

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ookami arvostaa viestiäsi. Turvallisuussyistä tarkistan viestisi ennen niiden julkaisua.